Voi mikä juhannus vietettiin ystävillämme Nuorgamissa! Päälaelle sai matkustaa reilu 500km täältä Lapin pääkaupungistakin. Reissu oli huikea ja kaipuu on jo takaisin. Paikallisten opastuksessa näki alueen parhaimmat paikat niin Suomen kuin Norjankin puolelta. Ohjelmassa oli mm. kalastusta Tenolla ja retkiä jäämeren rannoille upeisiin maisemiin. Näimme myös melkoisen harvinaisen juhannustanssin mahdollisesti miekkavalaiden esittämänä. Kaikki koettu saa meidät edelleenkin haukkomaan henkeä. Pohjoinen luonto on aivan käsittämättömän ihmeellinen, rannat oli täynnä mielenkiintoisia aarteita ja täydellisen pyöreitä kiviä. Lämpöinen tuuli puhalteli mereltä ja horisontissa siinsi lumihuippuiset vuoret. Maisema jatkui silmän kantamattomiin. Onnekkaita ihmiset, jotka noissa maisemissa saavat asua. Onnekkaita me, jotka siellä saimme lomailla. Mukavia muistoja tuli taas repullinen. Niitä minä kerään.

Yötöntä yötä on eletty pian pari viikkoa näillä korkeuksilla. Seuraavan kerran aurinko painuu horisontin alapuolelle 7.heinäkuuta. Valoa riittää vuorokauden ympäri. Niin kaunista on, ettei malttaisi nukkua. Suloista juhannusta!

 

Kun on kesälomalainen, nukkuu ikkuna auki ja herää lintujen lauleluun, päivä ei voi alkaa huonosti. Paistetta ja lämpöä on saanut todella ihmetellä ja ihastella. Joen ranta on ollut ainut paikka, missä on jaksanut viime päivinä olla. Välillä pulhdus viileään veteen on ollut parasta. Ihastelua ja ihmettelyä on saanut harrastaa myös valkoista metsää katsellessa. Suopursut, tupasvillat, metsätähti ja hilla kukkii, kaikki kilpaa ja niin koreana. Kaukaiselta tuntuu samainen metsä hiihtolatuineen kaikkineen. Nyt vietetään kesää, eikä anneta yhdenkään perhosen lentää ohi huomaamatta.